Paimion parantolasta designmuseo, kyllä!

Ilahduin lukiessani tämän päivän (21.52020) Helsingin Sanomien mielipideosastoa. Siellä Raila Rinne kirjoitti Paimion parantolan sopivuudesta uudeksi arkkitehtuuri- ja designmuseoksi. Olen samaa mieltä.

Huhtikuisella hupiajelulla ystävän kanssa kurvasimme katsastamaan Paimion parantolan. Sehän on paljon muutakin kuin vain yksi sairaalarakennus. Se on kokonainen alue lukuisine eri rakennuksineen ja puistoineen. Kaunis upea pihapiiri, korkeita mäntyjä. Ainutlaatuinen kokonaisuus.

Näkemästäni hurmaantuneena pidin puolen tunnin monologin ystäväparalle juuri tästä samasta asiasta mistä Raila Rinne kirjoitti: tämä olisi juuri oikea paikka desingmuseolle! Koko ympäristö huokuu designia. Kokonaisuus on niin iso, että sinne mahtuisi varmasti myös muutakin aiheeseen liittyvää, esimerkiksi työtiloja, ravintoloita, majoitustoimintaa.

Kohde sijaitsee mukavan päiväretkimatkan päässä Helsingistä ja Turusta. Lähellä on jo valmiiksi Halikon Designhill, kiva pysähdyspaikka, mistä voi ostaa Suomi-designia; Marimekkoa, Nansoa, Finlaysonia ja paljon muita hyviä kotimaisia merkkejä. Salon taidemuseo on myös piipahtamisen arvoinen paikka, pieni mutta korkeatasoinen. Ja keskiaikainen Halikon kivikirkko.

Kotimaassa matkailua pitäisi kaikin tavoin suosia. Siksi nähtävyyksiä myös pitäisi olla ripoteltuna sinne tänne, eikä keskittää kaikkea Helsinkiin. Ja hyödyntää näitä upeita paikkoja, kuten Paimion parantolan miljöötä.

Yksi haaste on paikkojen ja tilaisuuksien löytäminen. Esimerkiksi Suomen evankelisen kirkon tulisi koota kaikki kesällä järjestettävät kirkkokonsertit yhden hakusivun alle. Sieltä voisi bongata myös ne pienimuotoiset konsertit pikkukirkoissa sopivan ajomatkan päästä. Konsertit saisivat kävijöitä, ihmiset elämyksiä ja kokemuksia erilaisista paikoista. Ja jospa se pikkukylän kahvila / ravintola pitäisi vielä ovensa auki konsertin jälkeen, voisi siellä poiketa syömässä.

Minulle on useampana kesänä käynyt niin, että luen sanomalehdestä jostakin konsertista ja tapahtumasta, mihin olisi ollut kiva osallistua, mutta kuulen siitä vasta jälkikäteen kulttuurisivujen arvostelusta. Viime kesänä merkitsin kalenteriin jo valmiiksi että 17.7. Sastamalassa alkavat gregoriaanisen musiikin viikot, että muistan mennä. Nyt sitä ei järjestetä, täytyy yrittää muistaa mennä 2021! Samoin Kajaanin runoviikot merkkasin kalenteriin, mutta niitäkään ei järjestetä.

Kustavin Volter Kilpi viikon tapahtumia voi myös suositella. Pienimuotoista teatteria luonnonhelmassa. Ennen viikkoja mestaroi vieläpä itse Juha Hurme. Nyt tämäkin tapahtuma on peruttu, vaikka uskoisin että näytökset olisi hyvin voitu organisoida viirusturvallisesti. Erityisen mielenkiintoisia ovat olleet lukumatineat. Niissä näyttelijä lukee teoksen. Siinä on jotakin maagista. Istua vain ja kuunnella, kuvitella itse kuulemansa.

Muutama vuosi sitten osallistuin Eeva-lehden järjestämälle päiväretkelle Itä-Uudenmaan kartanoihin. Oli upea matka, hienot nähtävyydet ja hyvä opastus.

Toivoisin että koronaepidemian myötä ihmiset löytäisivät nämä lähiseutujen aarteet. Elämyksiä ei tarvitse lähteä etsimään toiselta puolen maapalloa. Ja vaikka autoilu saastuttaa, saastuttaa se kuitenkin vähemmän kuin lentomatka.

Bussiyhtiöt ovat hätää kärsimässä koronaepidempian takia. Kun kesällä nähtävyydet avautuvat, voisi kysyntää löytyä eriteemaisille, suunnitelluille päiväretkille. Ja illaksi pääsisi nukkumaan omaan kotiin.

Kotimaan matkailu – lähellä voi päästä kauas.

 

 

Normaali

Kotimaanmatkailuhehkutusta

Taas on pakko paasata kotimaan matkailun ihanuudesta! Muistaakseni kirjoitin samasta aiheesta suurin piirtein samaan aikaan vuosi sitten. Silloin käväisimme Yyterissä, loistokohde, ihana ranta ja hotelli. Ainoa miinus tuli siitä, että hotellihuoneissa ei ollut ilmastointia ja sinne meinasi paistua. Toisaalta poistuipa ylimääräiset nesteet kehosta itsekseen yön aikana ja aamu koitti hoikkana.

Nyt olemme Ahvenanmaalla. Saavuimme Turusta Viking Linella, matka kesti viisi tuntia. Siinä ehti syödä, pelata bingoa, käydä kaupassa kahdesti, pelata korttia, hendelmäpeliä (poika voitti 1,20€) ja kuunnella kahden miehen bändiä. Majoittauduimme Maarienhaminan hotelli Arkipelagoniin.

Saavutessamme aurinko paistoi ja oli helle. Hotellin ulkoilma-altaalla tunnelma oli kuin etelässä. Ihmiset kantoivat kaksin käsin juomaa allasbaarista, lapset kiljuivat altaassa, naiset hieroivat itseensä rasvaa kuin arkena paistiin. Oli kuin ulkomailla paitsi että porukkaa oli vähän, eikä kukaan ollut varannut aurinkotuoleja itselleen etukäteen. Tilaa ja tunnelmaa oli. Niistä ei tarvinnut käydä eloonjäämiskamppailua.

Yhtäkkiä nousi ukkonen, päätin paeta sitä hotellin saunaan. Siellä ei ollut ketään. Saunoin yksin, uin yksin sisäaltaassa. Join lonkeroa yksin.

Työntekijät ovat paikallisia. Ei muualta tuotua halpatyönvoimaa niin kuin usein etelän lomakohteissa. Arvostan.

Saunaosastolla, niin kuin allasalueella ja hotellihuoneissa, kaikkialla on puhdasta ja siistiä. Sellaista Suomessa on. Paitsi Helsingissä. Jos lähdet esim. kesäviikonloppuaamuna kävelylle Kaivopuiston rantaan, voit luulla eksyneesi ämmässuolle. Picnic-ihmiset jättävät kaiken muiden siivottavaksi. Nimimerkillä kerran-lenkin-keskeyttänyt-kun-en-kehdannut-sitä-sotkua-katsoa-ja-ryhdyin-toisten-paskoja-siivoamaan.

Väliin on pakko sanoa, että tämä ei ole sponsoroitu teksti. Minua ei kukaan sponsoroi, valitettavasti. Tämä on autenttinen, henkilökohtainen kuluttajamielipide. Mielelläni toki annan tilinumeron, johon voi lähettää rahaa, jos joku haluaa sponsoroida.

Arvostan erittäin paljon kotimaisia matkailuyrittäjiä. Toivoisin että tulisi EU-laki, joka määräisi lähimatkailun Euroopan alueella alv-verottomaksi, niin että kussakin EU-maassa sen omat kansalaiset matkustaisivat edullisemmin omassa kotimaassaan. Se lisäisi lähimatkailua, joka on ennen kaikkea ekologisin matkailutapa, mutta myös stressitön ja helpoin tapa matkustaa. Lähimatkailu tuo lisää työpaikkoja lähelle meitä, toisillemme.

Päästäkseen irti arjesta ei tarvitse lähteä kauas, riittää kun lähtee postilaatikkoa pidemmälle.

Olkaa lähellä toisianne. Ja matkustakaa lähelle.

Normaali

Suomi-matkalla

Ette usko, mutta the Guardian (12.22016)on rankannut Euroopan parhaat perherannat top-10 ja meidän Yyteri on one of thoses!!!

Enkä ihmettele, harmittaa vain että en tästä paratiisista tietänyt jo 10 vuotta sitten! Keski-ikä on täällä nimittäin noin 5- v. Olemme ihan yli-ikäisiä tänne, mutta silti nautimme, enkä juuri nyt missään muualla haulaisi olla. Täällä on rantalomapalikat paikoillaan. Pitkä loputon hiekkaranta, aurinkoa, leppeää tuulta.

Ainoa harmittava asia on huono/ olematon ilmastointi. Suosisittelen mukaan otattavaksi ikkunaavaimen, sen perinteisen. Sillä saapi avattua hotellihuoneen ikkunat. Muuten tänne läkähtyy öisin.

Tulen takaisin, absolutely! Ehdotan että kotimaan matkailusta tehtäisiin alv-verovapaata. Se olisi ekologista, työllistävää ja ylipäätään kansallista ymmärrystä lisäävää.

 

Normaali