Nykyajan ruukinpatruunat

Nykyaika on kyllä mielenkiintoista aikaa. Ehkä kaikken mielenkiintoisinta. Vaikka niin kai ihmiset ovat kaikkina aikoina ajatelleet. Ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu, on kaikenlaista koronaa ja trumppia, ja sitten tämä teknologinen kehitys, ilmastonmuutos ja ihmisten mahdollisuus kommunikoida maailmanlaajuisesti ja rajattomasti toistensa kanssa.

Jos nyt vertaa esimerkiksi siihen kökkötraktoriaikaan, kun olin itse pieni. Ei tapahtunut mitään. Oli ikuinen Kekkonen, ikuinen itä-länsi kylmä sota, ja vesirokko, eli ei tapahtunut mitään. Sellainen historian jumivaihe. Ei paljon matkusteltu. Oli ihan tosi eksoottista jos joku luokkakaveri oli käynyt Kanarian saarilla. Lomalla sukuloitiin. Matkustettiin takaisin kotikyliin, Ruotsista Suomeen, Helsingistä maalle. Meillekin tuli Jenny-täti joka kesä Turusta. Vähän äksy, hienosteleva ja kaupunkilainen. Mutta toi veljelle ja minulle suklaalevyt. Kiitos siitä Jenny-tädille.

Siihen aikaan hankittiin kirjeenvaihtokaveri ulkomailta ja kirjoiteltiin kirjeitä. Hidasta puuhaa. Minullakin oli kirjekaveri Sarah Amerikasta, vai oliko se Sarah, nimi unohtunut. Ja taisi olla Briteistäkin joku jonkin aikaa.

Tuli mieleen artikkeli, jonka luin lehdestä. Siinä kerrottiin oman aikansa Suomen rikkaimmasta miehestä, Mustion kartanon Hjalmar Linderistä, joka eli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Vaikutti mukavalta hepulta. Ja oikeamieliseltä.

Linderin elämä sai uuden  – valitettavasti huonon – käänteen, kun hän nousi säätynsä vastaisesti puolustamaan punavankeja. Hän oli käynyt tutustumassa vankileirien olosuhteisiin, kauhistunut ja vaati kärsimyksen lopettamista. Valkoiset suuttuivat Linderille. Loppujen lopuksi hän menetti kaiken, ja viilsi ranteet auki Marseillelaisessa hotellissa.

Miten ihmisen elämä voikaan olla yllätyksellinen ja miten historian laineet saattavat yksittäisen ihmisen elämäntarinan muuttaa aivan toiseksi kuin miten sen on ajatellut menevän. Monta kertaa museoissa on tähän samaan asiaan törmännyt. Nyt tulee mieleen Tampereella sijaitseva Milavida, ja sen asukkaiden tarina. Sekin on surullinen tarina. Historia on täynnä surullisia tarinoita. Tietenkin myös onnistumisia ja menestymisiä.

Kukahan mahtaa olla airbnb:n keksijä? Hänen täytyy olla, paitsi nero myös miljardööri. Aivan loistava business. Ja hänellä on maailmanlaajuinen monopoli. Eihän kukaan muu voi enää tehdä samaa. Markkinat ovat kaikkialla airbnb:n. Palvelun tuottaja, mr airbnb, ottaa pienen palkkion minulta jokaisesta Boho Garden Cabin yöpymisestä, samoin hän ottaa omansa majoittujalta. Summat eivät ole isoja, järjestelmä toimii loistavasti, on helppokäyttöinen ja toimiva. Mutta en voi olla ajattelematta kaikkia niitä triljoonia airbnb-paikkoja ympäri maapallon. Ja sitä rahamäärää, joka joka minuutti ropsahtaa systeemin ylläpitäjälle. Siis aivan mahtava business.

Nämä tietokonealustat ovat niitä nykypäivän ruukinpatruunoita. Nykypäivänä kaikkein rikkaimpien ei tarvitse enää omistaa kiinteää omaisuutta, tehtaita, eikä palkata hankalia työntekijöitä, jotka ryhtyvät lakkoilemaan ja vaativat lisää palkkaa. Nykypatruunat omistavat tietokoneohjelman, ja varinaisen työn – olkoon se sittein majoitustoimintaa, taksinajoa tai pizzankuljetusta – tekee joku toinen jossakin maailmankolkassa, kuten esimerkiksi mrsmiddleage Suomen Kustavissa majoittamalla vanhassa sähköttömässä kanalassaan saariston rengastietä vesisateessa kiertäviä pyöräilijöitä.

On tämä maailma ihmeellinen paikka. Kyllä menee pikku-Minnan pää pyörälle sitä miettiessä. Parasta ottaa päiväunet. Ehkä suklaapala auttaisi saamaan verensokeritasapainon takaisin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Normaali

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s