Konmaritin keittiön

Enpä olisi tätä itsestäni uskonut! Minustakin tuli konmarittaja! Minähän olen aatesuunnan periaatevastustaja. Keräilen muistoja ja tavaroita, samoin mieheni, kotimme on tavaroiden tokio.

Kaikki sai alkunsa kahdesta erillisestä episodista. Vierailin ystävän luona kylässä. Hänellä on aina kaikki tavarat paikoillaan, keittiön tasot tyhjinä. Arvostan! Tyhjät keittiön tasot tuntuivat olevan ulottumattomissani. Meidän keittiössä tasoilla levitoi leipälaatikko, lääke-+vitamiinilaatikko, öljyt, pippuri-ja suolamyllyt, balsamicot, keksilaatikko, juustohöylä, leipäveitsi, vohvelirauta (jota käytän lämpimien voileipien tekoon), vedenkeitin, kahvinkeitin, kaksi käsisaippuaa, kaksi astianpesuainetta, silmälasienpesuneste, kuivausteline, kaksi tiskiharjaa (tarvitsen kaksi, koska toista käytän kissa-astioiden pesuun) vain osan tavaroista luetellakseni.

Puhumattakaan keittiön laatikostot, joihin 29 vuodessa paikkansa ovat löytäneet kaikenmoiset turhakkeet sekä tietenkin tarpeelliset.

Paria päivää aiemmin olin valinnut iltaohjelmakseni Netflixiltä Konmari-ohjleman. Siinä aatteen luoja vieraili amerikkalaisessa kaksilapsisessa perheessä, joka meinasi hukkua tavarapaljouteen, ja sai aikaan huusholliin järjestyksen ja kauneuden.

Niinpä minäkin ryhdyin puuhaan. Päivän päätteeksi minulla oli keittiö, jonka tiskipöydällä on enää kahvinkeitin, vedenkeitin, leipäkori ja kuivausteline. Leipäkorista olisi kiva päästä vielä eroon, mutta en keksi mihin sen piilottaisin.

Kun olin saanut kaiken valmiiksi, kutsuin miehen ja pojan paikalle. Uudelleenkoulutin heidät konmarikeittiön käyttöön. Esittelin mistä minkin härvelin nykyään löytää.

Tänä aamuna, kun heräsin ja menin keittämään kahvia, lensin melkein pyllylleni ihmetyksestä. Niin oudolta keittiö näytti. Mutta ihanalta! Nyt minullakin on tiskipöytä, jonka voi pyyhkiä päivän päätteeksi. Entistä ei voinut. Siinä oli niin paljon tavaraa.

Aion jatkaa konmaristusta makuuhuoneessa. Huoneen nurkassa on iso senkki, jonka laatikostot avautuvat vaikeasti. Siksi en edes tarkalleen muista, mitä kaikkea lipasto on vuosien aikana sisäänsä syönyt. Sen sijaan tiedän hyvin, mitä kaikkea on lipaston päällä. Pöytäpintaa tuskin näkee. Tänään käyn lipaston kimppuun. Toivon että illaltaan mennessä lipaston kansi muistuttaa nykyistä keittiön tiskipöytää.

Näköjään takkiaan voi kääntää. Olihan joulupukillakin ennen vanhaan turkki väärinpäin.

Normaali

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s