Puuhapirkko

Kylläpä oli männä viikolla vapaa-ajanohjelmaa enemmän kuin tarpeeksi! Lähti niin vauhdikkaasti ja hyvin käyntiin jo maanantaina Hurmeen hurmaavasta luennosta, josta edellisessä postauksessa kerroinkin.

Seuraavana päivänä mentiin elokuviin, Happy End, aiheutti ristiriitaisia tuntemuksia. Vähän liian taiteellinen, ehkä. Vähän liian pitkä, ehkä. Vähän liian ilman nimensä mukaista loppua. Siihen perään oli Suvi Teräsniskan konsertti. Kaunis nainen, myös sisäisesti, hieno ääni.

Tuhkakeskiviikkona heräsin aamukirkkoon ottamaan ristimerkin otsaani, kävin kampaajalla, pojalle ostettiin K-raudasta vaatekaappi. Illalla joku Romppainen tuli hakemaan työpöydän, jonka olin sille diilannut tori.fissä.

Torstaina rentouduin kasvohoidossa ja intialaisessa päähieronnassa. Nukahtelin kesken kaiken, toivottavasti en kuorsannut, taisin kyllä korahtaa pari kertaa, havahduin siihen.

Perjantaina olin kaksi kertaa elokuvissa! Tämä oli jo todellakin överiä. Yleensä käyn elokuvissa ehkä kerran tai kaksi vuodessa ja nyt kaikki samalla viikolla jopa samana päivänä! Nyt vain sattui niin että olimme sopineet tapaamisesta ystävättären kanssa, jolla oli syntymäpäivä, ja hän toivoi että menisimme elokuviin (elokuva oli Fantastinen nainen, joka muuten ei ollut nainen).

Pojalle oli luvattu että mennään perheen kesken elokuviin heti kun Varasto 2 tulee elokuviin. Varasto 1 on hänen yksi lempileffoistaan ja jatko-osa tuli teatteriin parahiksi juuri samana perjantaina. Luvattu mikä luvattu.

Elokuvien välissä ehdin vielä käydä katsomassa yhden valokuvanäyttelyn ja yhden taidegallerian, jotka osuivat reitille, kun saattelin ystävää kotiin.

Jossakin väleissä kaiken tämän vapaa-ajan lomassa olin töissäkin.

Puuhaviikko huipentui sunnuntaina. Läksimme aamujunalla kyläänTampereelle, siinä samalla saatoimme kaksi kappaletta sukulaislapsia Keski-Suomeen hiihtoloman viettoon. Ja jotta oikein tehokkaita oltaisiin, käytiin ennen kylään menoa Tampereen tuomiokirkossa, missä en ollut ikinä koskaan käynytkään. Sepä oli hieno paikka! Siellä oli juuri sunnuntaimessu loppumassa ja kirkkokahvit alkamassa. Niinpä nautimme ilmaiset kakkukahvit kirkon taide-elämykset katsastettuamme.

Ehdimme myös katsella läpi Vapriikin 1918 -näyttelyn.

Kylässä söimme liikaa blinejä ja hirvipaistia. Paluumatkalla junassa kuuntelin David Attenbourghia, aiheena oli osaavatko eläimet laskea, hevoset ainakin, ja olisko se muurahaiset, en ole varma, koska nukahdin.

Nyt on maanantai.  Onneksi ei tapahdu mitään.

Vaikka voi sitä tapahtua, vaikka yrittää, ettei.

Läksin Mäkelänrinteen uimahallin kuntosalille, kun olen sinne joskus 10 kerran kortin hankkinut ja siitä on kolme kertaa käyttämättä. Ajattelen, että käytän nyt hiihtolomalla, kun sinne saa mennä loman takia päivälläkin. Normaalisti on Mäkelänrinteen urheilulukion käytössä arkipäivisin.

Siellä olinkin ihanan rauhallista, vain pari tyyppiä lisäkseni. Olin crossfit-laitteella tekemässä alkuhuhkintaa, kun  paikalle pelmahti joku urheilujoukkue. Sellaisia piskänhuiskeita nuoria miehiä, mitä näitä nyt on, kaikki niin samannäköisiä ja -oloisia.

Hankaloitti vähän omaa toimintaa, kun niitä sinipaitoja oli kaikkialla. Ikäkriisiä pukkasi nuoria poikia katsellessa. Ajattelin, että voisin olla niiden kaikkien äiti. Tai en tietenkään voisi olla kaikkien äiti yhtäaikaa.

Sitten zoomasin tarkemmin, että mikä joukkue se oikein on. Niillä oli samanlaiset pelipaidat, jonkun elukan kuva rintapielessä. Sellainen profiilikuva. Ihmettelin, että mikähän otus se on, vähän äkäinen ilme. Sitten tuli mieleen, että eikös se ole olemassa joku susijengi? Oiskohan nämä niitä?

Onneksi en mennyt kysymään! Vähänkös noloa, jos ei tiedä, että mikä joukkue on, että mikä laji kyseessä? Ei tule seurattua urheilua, skippaan sivut ja ruudut.

Kotona sitten googlailin. Kyllä se Susijengi oli.

Nyt pysyn loppupäivän kotona ja kudon villasukkaa.

Kyllä oli hyvä päätös aloittaa päivittäiset meditaatioharjoitukset. Päätin että se on minun pääsiäispaastoni. Todellakin rauhoittumisen tarpeessa. Ehkä vitamiinivalmisteita on tullut otettua yliannos. Ja kirkas talviaurinko saa käpyrauhasen vauhkoontumaan. Vai onko se käpyrauhanen? Mitä näitä nyt on.

Normaali

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s