Kasvatuksesta

Jos joku on vuosien saatossa muuttunut niin lastenkasvatus. Kovin kaukana ei ole aika ja sukupolvi, joka kasvatettiin vitsalla ja pelottelulla. Jos et tottele, niin mustalainen vie. Koulussa tuli keppiä näpeille ja kotona vitsa vinkui ja tukka pöllysi. Mietityttää, minkälainen ihminen kasvaa pelolla? Riippuu tietenkin omasta luonteesta. Jollekin se voi kasvattaa uhmaa, sisäistä voimaa, joku toinen, herkempi, säikähtää lopullisesti.

Muista nuorena kuulleeni oman äitini sanovan, että paras kasvatusmetodi on häpeä. Lapsi pitää saada häpeämään pahoja tekojaan. Minut on siis kasvatettu häpeällä. Ei ole hyvä metodi mielestäni sekään. Se hyvä puoli siitä kyllä on, että oppii aika hyväksi aistimaan sanomatonta viestintää ja tulkitsemaan tunnelmia, että menikö hyvin? Tykätäänkö? Huono puoli on se, että kiitoksia ja kehuja on vaikea ottaa vastaan. Niitä ei oikein ota todesta. Kaiketi siksi, että sellaisia ei ole lapsena tottunut kuulemaan. Ei minun lapsuudessani lapsia kehuttu.

Onneksi nyt on toisin. Hesarissa (A4) oli sunnuntaina Merituuli Saikkosen juttu päiväkodissa käytettävästä positiivisesta pedagogiikasta. Ideana on tehdä vahvuuskortteja lapsista. Kortteihin kirjataan ylös lapsen vahvuuksia. Kun on aika siirtyä kouluun, lapsella on päiväkodista muistona nippu vahvuuskortteja, joissa kerrotaan, missä asioissa hän on hyvä.

Aivan mahtavaa! Niin mahtavaa, että toivoisin melkein pääseväni itse päiväkotiin. On hienoa, että omien vahvuuksien löytämistä tuetaan tällä tavoin, aika yksinkertaisin, mutta kauaskantoisin seurauksin. Meissä jokaisessa on heikkouksia ja vahvuuksia, hyviä ja huonoja puolia. Sen sijaan, että energia kiinnitetään kolikon kääntöpuoleen, pyritäänkin vahvistamaan vahvuuksia, käyttämään niitä hyväksi.

Mieleeni tulee tositapatumiin perustuva elokuva, jonka nimeä en valitettavasti muista. Elokuva kertoi autistisesta tytöstä, tapahtumat sijoittuivat Amerikkaan, arvelisin että 50-luvulle. Tyttö ei oikein tullut toimeen ihmisten kanssa, mutta lehmiä hän rakasti. Hän vietti kesälomansa sukulaisten karjatilalla ja hänelle kehittyi erikoistaito. Tyttö ymmärsi nautaeläimiä, hän ”tiesi” mitä lehmä tunsi ja ajatteli, miten reagoi.

Aikuisena tämä autistinen nainen uudisti mekanismit, joita käytettiin karjan teurastuksessa ja lajittelussa. Aikaisemmat käytännöt olivat julmia ja raakoja eläimiä kohtaan. Muutoksin, joissa huomioitiin eläinten käytös ja tunteet, järjestelmästä tuli paitsi eläinystävällisempi, myös tehokkaampi.

Yhtä hyvin tyttö olisi voinut päätyä laitokseen. Hänen lähipiirinsä oli kannustava ja ymmärsi tytön vahvuudet ja osasi tukea ja kannustaa.

Tuntuu että tulevaisuudenuskoni on palautunut positiivisesta pedagokiikasta ansioista. Kun näille pienille vilpereille ja rinsessoille kerrotaan rehellisesti, ja heidän ominaispiirteitä kunnioittaen, mitä hienoja ja hyvää heissä on, heistä kasvaa hyvän itsetunnon omaavia aikuisia, joilla on realistinen käsitys itsestään. Uskon, että tällä kasvatusmetodilla voi kasvaa sukupolvi, joka keksii vaikka mitä ja pelastaa maapallon tuholta.

Ei se mitään, että minut on kasvatettu häpeällä, sillä minulla on jo vahvuuskortit! Peli ei ole menetetty! Sain nimittäin pitkäaikaiselta, minut hyvin tuntevalta ystävältä syntymäpäivälahjaksi pienen, nahkaisen boxin, jonka sisällä on nippu kortteja. Kortteihin ystäväni on kirjoittanut asioita, joita minussa arvostaa ja pitää. Minulla on siis omat henkilökohtaiset vahvuuskortit!

Asian tekee vain ongelmalliseksi aikaisempi kasvatukseni, minkä seurauksena en oikein usko kehuja. Itse asiassa en oikein kehtaa edes boxia avata ja kortteja selata! Mutta sekin riittää, kun tiedän, että minulla on laatikollinen vahvuuksia! Ja jos vain haluan ja uskallan, voin avata laatikon ja saada tietää niistä itsekin. Koskaan ei ole liian myöhäistä tulla paremmaksi versioksi omasta itsestä.

Vahvuuskortit on oiva lahja kenelle vain. Suosittelen!

Kiitos P!

 

 

Normaali

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s