Syyssynkkyyttä

Vielä viikko sitten olin mökillä shortseissa ja aurinkolaseissa, nyt shortsit on tungettu kaapin perälle ja esiin otettu pipot, hanskat ja kumpparit. Syksy tuli kerta laakista. Aamulla oli pimeää kuin Gotham Cityssä ja sade ropisi sillä mallilla, että ei hetkeen lopu. Nyt täytyy ottaa kaikki keinot käyttöön.

D-vitamiinia ja sinkkiä aamupalaksi. Tyrnimarjoja suoraan pakastimesta. Ovat niin pahoja, mutta jäisinä pystyy syömään irvistämättä.

Sitten ostosreissulle kodintarvikekauppaan. Hommasin kirkasvalolampun keittiön ikkunalaudalle ja herätysvalon makuuhuoneeseen. Ripustin myös kausivalon ullottamaan kirjahyllyyn ja takkaan tuikkasin palamaan kynttilät.

Myös uusi oranssi jättipipo on hankittu. On kyllä ruma, en tiedä, kehtaanko pitää. Mutta jotenkin koomisuudessaan kiehtoi. Näytän siltä kuin päässäni olisi kurpitsa. D-vitamiinipipo. Jospa siitä väristä välittyisi pään sisään jotakin positiivista ja energisoivaa.

Mitä vielä voisi keksiä? Joku rentouttava/virkistävä ayerverdinen vartalohoito olisi kyllä hyvä. Ehkä jopa kuukauden kuuri sellaisia hoitoja.

Ja sitten tietenkin punaviiniä ja juustoja ja Netflixiä.

Ehkä tämä tästä.

Pahin on kyllä edessä: marraskuu, kuoleman kuukausi. Sana ”marras” on samaa ryhmää latinan mors’in ja ranksan mort’n kanssa. Osuva nimi kaikkein synkimmälle kuukaudelle näillä meidän levysasteilla.

Toisaalta, pianhan on taas juhannus! Aika menee niin nopeasti. Pelottavan nopeasti. Sille pitäisi tehdä jotain. Mutta siihen vaivaan en ole keksinyt mitään apua. Apua!

 

 

Normaali

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s