Oi nuoruutta!

Nuoret ovat niin kuin tuli tai meri. Niitä voi katsoa väsymättä pitkään.

Viimeksi tuijotin nuoria junan ravintolavaunussa. Olivat sopivasti käytävän toisella puolella viistosti niin että katseeni heihin luontevasti suuntautui, eivätkä huomanneet tuijotustani. Ihailin sitä intoa ja itsevarmuutta. Maailma on olemassa heitä varten. Vielä ei ole itsetunto kolhiintunut niin kuin väistämättä elämän raiteilla käy. Kaikkivoipaisuuden ja kuolemattomuuden tunne karisee, kun kilometrejä on enemmän takana. Nuorille kaikki on helppoa ja luontevaa. Tosin kuin tässä iässä. Mikään ei ole helppoa eikä luontevaa, paitsi ehkä leipominen, mutta sitä ei lasketa.

Eihän ne nuoruuttaan osaa arvostaa. Ajattelevat vain, että tuommoista minusta ei ainakaan tule, minua katsoessaan, jos nyt edes huomaavat, todennäköisesti eivät. Ja kumminkin tulee, ihan samanlaisia, siirtyvät käytävän toiselle puolelle tuijottamaan nuoruutta, joka on kuin tuli tai meri. Siinä vaiheessa minä jo kasvan horsmaa, sitä kasvaa paljon radan varrella.

 

 

Normaali

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s