Järkevä jämähtää

Katsoin keski-ikäelokuvan While we were young, missä nelikymppinen lapseton pariskunta tutustuu parikymppiseen nuoreenpariin, saa heiltä paljon uutta intoa ja virikkeitä ja samalla havahtuu oman elämänsä urautuneisuuteen ja jämähtäneisyyteen. Vanhat ihailevat nuoria, nuoret huijaavat vanhoja, totuus paljastuu, vanhat huomaavat itseasiassa olevansa tyytyväisiä elämäänsä ja entisiin omanikäisiin ystäviinsä. Ihan kelpo elokuva, tosin näyttelijät eivät ole suosikkejani, joten jäin miettimään, olisiko elokuva ollut parempi paremmilla näyttelijöillä. No tietysti olisi.

Elokuvan stoorissa on varmasti paljon totuuspohjaa. Jos ei nyt ole sitä sorttia että lampsii elämänsä läpi sitä sen kummemmin analysoimatta ja onnellisuuttaan miettimättä, heitäkin joukossamme on, lycky them, väistämättä ajautuu elämässään kohtaan, missä miettii tekemiään valintoja ja huomaa sen tosiasian, että on tavalla jos toisellakin jämähtänyt.

Järkevä ihminen jämähtää, kun oppii tuntemaan itsensä: tietää mistä tykkää ja mistä ei, kenen kanssa viettää aikaa kenen kanssa ei,  tietää miten haluaa pukeutua, syödä, lomailla, urheilla, tehdä työtä jne. Sen luonnollisena seurauksena jämähtää ja siinä ei ole yhtikäs mitään pahaa. On vain merkki siitä, että itsetuntemus on tapissaan.

Haasteena on säilyttää jämähtämisestä huolimatta kiinnostus ja avoimuus uutta kohtaan. Kas, siinä pulma.

Normaali

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s